Laksen i Tanavassdraget - klima, fangst og vandringsmønster presenteres i tre fagrapporter





Den første rapporten beskriver miljøbetingelsene og klimaets innvirkning på laksen. Tanavassdraget er et subarktisk vassdrag. Klima og miljø, med betingelser som isdannelse på elva, den lange vinteren, samt den mektige og iblant dramatiske isgangen påvirker laksens overlevelse. Næringstilgangen i elva og sideelvene påvirker tilveksten hos lakseyngelen og bestandsvariasjoner kan ses. Svingninger i klima og miljø innvirker på  laksens vandring, vandringstidspunkt og dermed også på laksefisket. (Foto Eero Niemelä)





Den andre rapporten tar for seg laksen og laksefangsten. Tanavassdraget produserer store mengder lakseyngel. Yngelproduskjonen i vassdraget bidrar til de opp gjennom tidene mangfoldige og rike laksefisket med ulike redskaper som stengsel, garn og stang, samt kilenot og krokkgarn fangsten langs Finnmarkskysten. Det er store variasjoner i fangstene fra år til år. Laksefisket og sjøoppholdet sammen påvirker laksebestandene. Bare god yngelproduskjon i hele vassdraget kan garantere fremtidige gode fangster. (Foto Panu Orell)



Den tredje rapporten presenterer vandringsmønter og fangsttidspunkt for ulike stor og ulike gammel laks. Laksefangstene er sammensatte av fisk i ulike alder og dermer også ulik størrelse. Tanalaksen lever og vokser i sjøen fra ett til fem år før den gytevandrer. Flergansggytere har vært en betydelig del av fangstene de siste årene. De eldste fiskene vandrer først opp i elva og de yngre senere. Hunnlaks vandrer opp før hannlaksen. Fra slutten av mai måned og ut august måned vandrer laks av ulik alder inn i elva. De ulike sjøaldres laks oppviser sine egne vandringstopper i tid. Aldersstrukturen hos de fangede laks varierer fra år til år, og de ulike fangstmetodene oppviser samme mønster. (Foto Eero Niemelä)


Her under kan du laste ned rapportene:

Den Atlantiske laksen (Salmo salar, L.) i Tanavassdraget I; Miljøforholdene i det subarktiske Tanavassdraget og virkningen av dem på laksefisket og laksen

Den Atlantiske laksen (Salmo salar, L.) i Tanavassdraget II; Svingninger i fangstmengder i kilo og antall etter fangstmetode samt faktorer som påvirker fangsten

Den Atlantiske laksen (Salmo salar, L.) i Tanavassdraget III; Variasjoner i sammensetning av laksefangst innen fiskesesong og mellom år samt tidspunkt for når fangster blir tatt på ulike redskaper

Kontaktpersoner:
Bente Christiansen, miljøvernsjef, 78 95 03 73, mobil 97 18 52 80
Morten Johansen, forsker, 77 64 61 96, mobil 91 73 54 88
Eero Niemelä, forsker, 78 95 03 60

SUOMEKSI (på finsk):

Atlantin lohi Tenojoen vesistössä I-III;
Tenojoen vesistö sijaitsee subarktisella alueella. Ympäristöolosuhteet kuten jokien jäätyminen, pitkä talviaika ja jäidenlähdön voimakkuus vaikuttavat lohien säilymiseen. Jokien vähäiset ravintovarat aiheuttavat lohenpoikasten hitaan kasvun ja siten lohikantojen kannanvaihtelun pituuden. Luonnon olosuhteiden vaihtelut vaikuttavat suuresti lohien nousun ajoittumiseen ja kalastuksen onnistumiseen.

Tenojoen vesistö tuottaa suuren määrän lohenpoikasia, mikä on mahdollistanut monimuotoisen, kalastusperinteeltään rikkaan verkkopyynnin, sekä vapapyynnin säilymisen koko Tenojoen vesistössä. Tenojoen tuottama poikasmäärä on vaikuttanut merkittävästi myös Finnmarkin rannikon kiilanuotta- ja koukkuverkkopyynnin saaliisiin. Lohisaaliit vaihtelevat voimakkaasti ja melko säännönmukaisesti vuosien välillä. Kalastus ja meriolosuhteet yhdessä vaikuttavat lohikantojen vaihteluun, mutta vain hyvät poikasmäärät koko vesistön alueella parhaiten takaavat tulevaisuudessa hyvät saaliit.

Lohisaaliit muodostuvat eri meri-ikäisistä ja siten eri kokoisista lohista. Tenojoen vesistön lohet kasvavat meressä yhdestä viiteen vuotta ennen jokeen kudulle palaamistaan. Uudelleenkutijat ovat olleet merkittävä osa saaliissa viime vuosina. Kesällä ensimmäisinä Tenojokeen tulevat vanhimmat ja viimeiseksi nuorimmat lohet. Naaraslohet vaeltavat jokeen ennen koiraita. Toukokuun lopulta elokuun loppuun saakka Tenojokeen nousee eri ikäisiä lohia, mutta kunkin meri-iän lohilla on selvä vaelluksen huippuajankohta. Eri ikäisten lohien osuudet saaliissa vaihtelevat vuosien välillä ja osuuksien vaihtelu on samanlaista kaikissa pyyntitavoissa.

Alla kaikki kolme raporttia:

Atlantin lohi (Salmo salar, L.) Tenojoen vesistössä I; ympäristöolosuhteet subarktisella Tenojoen vesistöaluella ja niiden vaikutus lohenkalastukseen ja loheen

Atlantin lohi (Salmo salar, L.) Tenojoen vesistössä II; Saaliin kilomääräinen ja kappalemääräinen vaihtelu pyyntitavoittain ja saaliiden määriin vaikuttavia tekijöitä

Atlantin lohi (Salmo salar, L.) Tenojoen vesistössä III; Kalastuskauden aikainen ja vuosien välinen vaihtelu lohisaaliin rakenteessa ja saaliiden ajoittumisessa eri pyydyksiin
















































Alle fotos Eero Niemelä